Kesä 2011 oli meidän Lipposen kesä. Nyt täytyy ottaa takaisin aiempia kirjoituksia, kun kerroin Paavon olevan jossain määrin epävarma. Oikeammin nyt pitää sanoa, että nuorempana Lipponen OLI jonkin verran epävarma. Paavo otti kesän aikana valtavan harppauksen eteenpäin ja nyt ei voi enää puhua moisesta. Eipä ole omalle kohdalle aiemmin sattunut näin suurta kehitystä korvien välissä pennun/nuoren koiran kohdalla, joka kasvaa sitten aikuiseksi. Olen kyllä kuullut suuriakin muutoksia tapahtuneen, mutta nyt se on sattunut oman koiran kohdalle. Tällä hetkellä Lipponen on mielestäni ihan normaali koira, mitä rohkeuteen tulee. Saattaa säikähtää jotain, mutta selvittää nopeasti mistä kyse. Mikä on normaalia toimintaa. Epätavalliset kohteet, mitä eteen osuu, herättävät ehkä kummastusta, mutta niitä kohden mennään oma-aloitteisesti ja kiinnostuneena.

Kuumenemista edelleen on, mutta sekin on laantunut arkisissa asioissa normaalille tasolle. Toiset koirat voivat Lipposen edelleen nostaa kierroksille, mutta jos esim. vastaantuleva koira on hyvä ohittaja, niin Lipponenkin menee tyynesti ohi. Riuhtovat ja räksyttävät koirat voivat edelleen nostaa Paavon kierroksia, mutta ei koskaan ole tapahtunut sitä, että Paavo haukkuisi ja rähisisi takaisin. Kun kerran aiemmassa kirjoituksessa kerroin Paavon rähähtäneen takaisin, niin loppujen lopuksi onkin käynyt niin, että tätä murinaa ja pörisemistä esiintyy vain yhden tietyn koiran kanssa. Jostain syystä, vaikka kyseinen koira lenkkeilee meidän kanssamme muuten sulassa sovussa, eikä pojilla ole yhdessä lenkeilyn kanssa ongelmia. Painin tiimellyksessä Lipposen tunteet tuppaavat vaan näköjään kuumenevan, ja kun pojat ovat kovin samanikäisiä...Onneksi tämä Lipposen kaveri on kuitenkin erittäin hyväluonteinen koirapoika.

Näytelmissäkin käytiin ja ihan mukavasti meni. AVK2 ja SA. Täytyy kaivaa arvostelu esille ja kirjoittaa se tuloksiin asap. Myös Paavon oman sivun tekstiä on muokattu.

Hyvää syntymäpäivää 10.9. 3 vuotta täyttäville Ansalle, Hansille ja Remulle !

Käytiin tässä hiljattain Paavon kanssa kaupunkikävelyllä ihan Turun ydinkeskustassa. Turun keskustan reunamilla ollaan käyty muutamaan otteeseen aiemminkin, mm. Aurajokirannassa ja Föri-ajelulla, mutta nyt mentiin keskusta iltapäiväruuhkaan. Hienosti meni. Olin tosi tyytyväinen Paavon käytökseen. Alkumetreillä ensin yritettiin tarkastaa kaikki vastaantulevat ja ohimenevät ihmiset, mutta se loppui muutamassa minuutissa. Paavo käveli reippaasti, ei välittänyt ohi menevistä, oudosti suhahtelevista busseista ja istui nätisti suojateiden edessä ja odotteli valojen vaihtumista. Koko ajan häntä reippaasti ja valppaasti huiskuen. Olin niin tyytyväinen. Reipas poika. Tosin Paavo yritti vierailla myös kahdessa kampaamossa, yhdessä kynsistudiossa ja Osuuspankissa Kuten ounastelinkin ja toivoin, vaatii vaan aikaa. Ja miehistyminen on tuonut selvästi itseluottamustakin. Tosin sitten illalla, kun olimme Kupittaan puistossa kävelyllä, niin miehistynyt hulttio nosti päätään. Oltiin niin nenän vietävissä, että korvat oli ilmeisesti jääneet kovassa vauhdissa kyydistä...Kupittaan puisto on hyvin koirien kansoittama ja suosittu ulkoilutuspaikka, joten saataahan se olla vähän vaikea ympäristö nuorelle sällille. Samalla reissulla saimme katseltua myös puiston lintuja, mm. hanhia ja myskisorsia, ihan lähietäisyydeltä.

Olen aloittanut kesälomani ja monta viikkoa lomaa edessä. Ajatuksena on treenailla Paavon kanssa kaikenlaista. Josko niihin taippareihin pääsis. Sitä tosin en vielä ole ajatellut, että mennäänkö tänä syksynä, vai vasta ensi keväänä. Lähiviikot varmaan näyttää. Ensimmäinen näyttely kylläkin on ihan nurkan takana. Saas nähdä kuinka käy.

Unohtui kertoa taannoin, että kun leikkautin Elviksen turkin kesän alussa, niin minun mustasta labradoristani tuli ruskea. Sellainen tosi kaunis suklaanruskea. Mustan labradorin alusvillahan on joko mustaa, harmaata tai ruskeaa ja Elviksellä se on oikein perusruskea. Ja niinpä meillä on kotona nyt yksi musta ja yksi ruskea labradori, vaikka Elvis ei geenitestin mukaan ruskean värin geeniä kannakkaan. Eli ilmeisesti alusvillan ja päällyskarvan väriä määräävät eri geenit. Osaisiko joku selittää?